Ankarat Elinolot johdattavat uskonnollisuuteen?

Onko hyvinvointiin perustuva elämäntyylimme tehnyt uskonnosta tarpeetonta?

Uskonto on aina ollut iso osa elämää maan päällä, monet historian henkilöt ovat oikeuttaneet tekojansa uskonnolla. Uskonto on antanut ihmisille toivoa ja luonnut illuusion kuoleman jälkeisestä elämästä joka on vaikuttanut ihmisiin positiivisesti sekä negatiivisesti. Uskonnollisuus on selvästi vähentynyt uusien sukupolvien myötä, elämme nyt teknologian ja loogisen ajattelun aikaa jolloin harvat tarrautuvat enää uskontoon ja muihin yliluonnollisiin uskoihin. Loppujen lopuksi ihmisten oma valintahan on mihin uskoo ja millaiset arvot omaa. Kuitenkin pitäisi yrittää pysyä kultaisella keskitiellä eikä eksyä fanaattisuuden kaduille. Kaikenlainen ääritoiminta on kuitenkin pahasta, sillä ihmiset muuttuvat sokeiksi muulle maailmalle, ja heidän ympärillään pyörii vain omat tarpeet ja halut.

Holokausti

Miten holokaustin muisto elää tänä päivänä?

Katkelma Sauli Niinistön tervehdyksestä vainojen uhrien muistopäivän tilaisuudessa 27.1.2015

70 vuotta sitten avautuivat Auschwitzin portit. Keskitysleiriltä selvinneille koitti epätodelliselta tuntuva pelastus ja vapaus. Heidän vapauttajilleen leirin näky oli karmaiseva. Ihmiskunnalle, meille kaikille, tuo hetki merkitsee edelleen yhtä historiamme mustimman hetken käännekohtaa. 

Holokaustin uhreina kuoli miljoonia viattomia ihmisiä. Koko silloisesta juutalaisyhteisöstä eri arvioiden mukaan yli puolet, noin kuusi miljoonaa, kuoli kansanmurhan uhreina. Juutalaisten rinnalla surmattiin myös muihin vähemmistöihin kuuluneita ihmisiä. 

Me emme saa koskaan unohtaa tuota vaihetta historiastamme. Uhrilukujen lisäksi meidän on tärkeää tietää holokaustin vuoksi kuolleiden ihmisten tarinoita; keitä he olivat, mitä he tekivät työkseen, mitä olisivat aikuisina halunneet tehdä. Meidän on tärkeää kuunnella niitä, jotka ovat joukossamme kertomassa tuosta ajanjaksosta. Meidän on tiedostettava, mitä perintöä holokaustista vielä kannamme mukanamme, ja miten tuo historian kulku näkyy meilläkin ympäristössämme. Se kaikki auttaa meitä muistamaan, mutta myös varomaan

Seitsemänkymmenen vuoden jälkeen me emme saa antaa itsellemme lupaa unohtaa. Holokaustin on pysyttävä aina ihmiskunnan yhteisessä muistissa – jotta sellaista ei enää koskaan tapahtuisi. Myös siksi on tärkeää, että me olemme tänään kokoontuneet yhdessä kunnioittamaan ja muistamaan vainojen uhreja.

Minun Mielipiteeni?

Vaikka Holokaustista on jo aikaa niin vielläkin, vuonna 2015 jopa Suomen tasavallan presidentti puhuu tästä tapahtumasta. Holokaustia muistellaan edelleenkin yhtenä maailman traagisimpana tapahtumana, mikä vain todistaa kuinka näin suuret tragediat eivät unohda helpolla.

Placebo-Efekti Uskonnollisuudessa

Miten voimakas usko paranemiseen auttaa toipumisessa?

On tieteellisesti todistettu että Placebo-Efekti toimii ja usko siihen että ylempi voima pystyy parantamaan vaurioita voi auttaa toipumisessa huimasti.

Placebo-Efekti

Lumelääkeellä eli placebolla tarkoitetaan sekä lääketieteellistä koetta varten valmistettua tahallisen tehotonta kontrollivalmistetta että lääkevalmistetta, jonka teho perustuu lumevaikutukseen.

 Onko asiassa mitään eettisiä ongelmia? 

Jos parantumisesta ei ole minkäänlaista toivoa, ja lääkäri antaa potilaan uskoa että hän voi yhä parantua vaikka näin ei todellisuudessa ole niin lääkäri tahallisesti pidättelee tosiasioita potilaalta.

Kohusaarnaaja Markku Veilo

Tatuoinnit ovat Demonien Portteja?

''Kun tatuoidaan, tulee siitä portti pahalle hengelle. Demoninen voima pääsee virtaamaan suoraan ihmisen kautta, koska hänellä on portit auki.'' näin  kohusaarnaaja Markku Veilo puhui tatuoinneista saarnassaan jonka hän julkaisi Youtubeen. Markku Veilo vieraili Radio Rockin Heikelä Korporaatiossa. Hän sanoi Radio Rockin haastattelussa yllättyneensä saarnansa saamasta huomiosta ja korosti, että hän ei halunnut hyökätä tatuointeja vastaan vaan halusi sen sijaan muun muassa selventää tatuointien taustoja.

Tatuointien Historiaa

Tatuointien historiaa on mahdotonta ajoittaa tarkkaan, mutta tatuoinnit on tunnettu eri kulttuureissa ympäri maailmaa vuosituhansien ajan. Esimerkiksi maailman parhaiten säilyneellä kivikautisella ihmisruumiilla, vuonna 1991 Alpeilta löytyneellä 5300 vuotta vanhalla jäämies Ötzillä oli tatuointeja.

Japanissa tatuoinnilla on pitkät perinteet. Nykyajan Japanissa tatuoinnit usein yhdistetään rikolliseen Yakuzaan, jonka jäsenillä on usein lähes koko vartalon peittävät tatuoinnit, jotka saa juuri ja juuri piiloon vaatteiden alle. Euroopassa tatuointeja harrastivat esimerkiksi keltit. Tatuoinnit palasivat Eurooppaan löytöretkeilijöiden mukana 1600- ja 1700-luvuilla. Merimiehet antoivat alkuasukkaiden tatuoida itseään ja toivat tatuoituja alkuasukkaita myös näytille Eurooppaan. 1800-luvulla tatuoinnit olivat muotia Euroopan kuninkaallisten keskuudessa, esimerkiksi Tanskan kuninkaalla Frederikillä oli tatuointi. 1920-luvulla tatuointien suosio laski länsimaissa, ja niitä harrastivat lähinnä rikolliset ja merimiehet.

Minun Mielipiteeni?

Lyhyesti sanottuna mielipiteeni on, että jos joku oikeasti uskoo että tatuoinnit ovat demonien portteja niin kannattaisi varmaankin hakeutua jonkinlaiseen hoitoon.

Pyhän Maan Tilanne

Mikä on Pyhä Maa?

Pyhä maa on Palestiinasta käytetty nimitys Se käsittää sekä nykyisen Israelin alueen että sen miehittämät palestiinalais­alueet. Nimitys johtuu alueen merkityksestä Raamatun tärkeimpien tapahtumien paikkana. Pyhä Maa on sekä juutalaisten, kristittyjen että muslimien tärkeä pyhiinvaelluskohde. Siitä käytetään myös nimitystä Luvattu maa, koska Raamatun mukaan Jumala lupasi maan Abrahamin jälkeläisille.

Kenelle Pyhä Maa Kuuluu?

Teknisesti Pyhä Maa ei kuulu millekkään uskonnnolle, ja samaan aikaan se on tärkeä pyhiinvaelluskohde Kristityille, Muslimeille sekä Juutalaisille.

Minun Mielipiteeni?

Pyhä Maa on vain pläntti maata, emme voi olla sata prosenttisen varmoja edes siitä että siellä tapahtui mitään uskonnollisesti merkittävää koska kirjat kuten Koraani ovat niin vanhoja että niitä on varmasti muokattu moneen otteeseen. Toki uskovaisille tämä pyhä pläntti on tärkeä mutta ei siitä pitäisi ruveta ainakaan väkivaltaisuuksiin.

Uskonto & Sodat

Lisääkö vai Vähentääkö uskonnollisuus ihmisen väkivaltaisuutta?

Uskonto antaa ihmisille syitä ja motivaatiota tehdä hyvää sekä pahaa. Monet hyväntekeväisyys liikkeet ovat uskonnollisten ihmisten aloittamia mutta niin ovat myöskin terroristi-iskut.

Uskonnolliset sodat

Uskonnollinen sota on sota, jonka syyt ovat merkittäviltä osin uskonnollisia. Syitä voivat olla uskonnon puolustaminen tai levittäminen, jumalan kunnia tai uskontoa vastaan rikkoneiden rankaiseminen. Suurista sodista selkeimmin uskonnollisia ovat olleet Euroopan uskonsodat 1500- ja 1600-luvuilla, ristiretket toisen vuosituhannen alussa sekä arabien valloitusretket 600- ja 700-luvuilla.

Minun Mielipiteeni?

Uskonto voi tuoda iloa arkielämään ja tuoda ihmisiä lähemmäksi toisiaan, mutta enemmän uskonnosta on minun mielestäni harmia kuin hyötyä. Uskonto on ollut pää syy moniin sotiin ja konflikteihin kuin myös murhiin ja muihin tekoihin. Jos uskonnon loukkaaminen laukaisee joillekkin niin suuren loukkaantumisen tunteen että he voivat sillä oikeuttaa jopa murhan, niin uskonto saa aikaan mielestäni enemmän harmia kuin hyötyä.

Uskoon Tuleminen

Minun Mielipiteeni?

Uskoon Tuleminen tapahtuu usein kun ihminen kokee elämänsä aikana vastoinkäymisiä ja ainoa avun lähde ongelmiin on jonkinlainen ylempi tahto/voima. Tiede on todistanut että pelkkä usko voi jo saavuttaa muutoksia ihmiskehossa ja spontaani uskoontuleminen saattaa olla tarpeeksi pelastamaan ihmisen vaikeilta ajoilta.

Uskoon Tulemiseen liittyvää häpeää?

Kirkon ja teologian kannalta ei ole merkitystä sillä, millä tavalla ihminen on tullut uskoon. Näin sanoo Helsingin Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo, jonka mielestä kirkon kynnyksen pitää olla matala. Muusikko Kari Peitsamon mielestä uskoon tulemiseen liittyy myös häpeää. Kirkkoherra Teemu Laajasalo ja muusikko Kari Peitsamo kertoivat omasta uskostaan Aamu-tv:ssä. Laajasalo kertoi oman uskonsa perustuvan kasteeseen ja kotikasvatukseen.

- Mulla ei ole ollut painiskelua tai etsikkoaikoja, vaan olen ollut kodissa, joissa on luettu iltarukous ja mä olen käynyt Kaija-tädin pyhäkoulussa, Laajasalo kuvailee.

Papin uransa alkuaikoina Laajasalo pohti, voiko näin helposta Jumala- ja kirkkosuhteesta olla jopa haittaa, kun käy keskusteluja väkevästi uskoon tulleiden kanssa. Kirkon näkökulmasta sillä ei hänen mukaansa ole kuitenkaan väliä, miten ihminen uskon löytänyt.

Muusikko Kari Peitsamon mielestä niin sanotulla tapakristillisydelläkin on paikkansa, vaikka sanalla onkin ollut perinteisesti huono kaiku. Kirkko voi Peitsamon mukaan hyvin olla 2000-luvulla myös kulttuurisesti yhdistävä instituutio, joka myönteisellä tavalla pitää yllä tapakristillisyyttä.

Itse hän kertoo tulleensa uskoon vaivihkaa.

Alkuperäinen Artikkeli